Turun ja Varsinais-Suomen työllisyystilanne kaipaa pikaista huomiota. TEM työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys ei ole vain pysynyt korkealla, vaan lisääntynyt merkittävästi viime vuoden aikana. Helmikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli alueen työllisyyspalveluissa yhteensä 27 000 henkilöä. Vuoden takaiseen verrattuna työllisyystilanne on heikentynyt, työttömien määrä on noussut 4 000 henkilöllä, mikä tarkoittaa huolestuttavaa 18 prosentin kasvua. Tämä ylittää koko maan työttömyyden nousun, joka oli samalla ajanjaksolla 13 %.

Työttömyysaste Varsinais-Suomessa oli helmikuun lopussa 11,4 %, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vaikka työttömyysaste on edelleen hieman pienempi kuin koko maan keskiarvo (12,0 %), alueellinen vaihtelu on suuri. Esimerkiksi Turussa työttömyysaste oli hälyttävän korkea 14,5 %, kun taas pienin työttömyysaste kirjattiin Ruskolla, vain 5,8 %. Työttömyys on noussut kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa, ja Salon seudun työttömyysaste oli maakunnan toiseksi korkein (11,9 %).

Vuoden 2025 alussa työllisyysalueet siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle, mikä on asettanut uudenlaisia haasteita paikallispäättäjille. Nyt kun työllisyyspalvelut ovat lähempänä asiakkaita, kuntapäättäjien on tunnistettava vastuunsa ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin työllisyyden parantamiseksi. Työllisyystilanne on valitettavan heikko, ja sen ratkaiseminen vaatii päättäväisiä tekoja.

Yksi merkittävä virhe työllisyyden hoidossa on ollut työttömyysturvan suojaosan poistaminen. Tämä päätös vaikeuttaa esimerkiksi osatyökykyisten tilannetta, sillä se pienentää hyötyä ottaa vastaan lyhytkestoista työtä, joka taas voisi toimia porttina pidempiaikaiseen työllistymiseen. Suojaosan poisto tekee lyhyistä työkeikoista taloudellisesti kannattamattomampia työttömille ja heikentää samalla työllisyyspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Nuorten työllistymisen tukeminen ja aikuisten mahdollisuus vaihtaa ammattia ovat keskeisiä tekijöitä alueen työllisyyden parantamisessa. Aikuiskoulutustuen poistaminen on ollut merkittävä virhe, joka heikentää monen mahdollisuutta kehittää osaamistaan ja siirtyä uusiin tehtäviin. Lisäksi jatkuvat ammatillisen koulutuksen määrärahojen leikkaukset vaikuttavat koulutuksen laatuun ja saatavuuteen, mikä taas pitkällä aikavälillä heijastuu työvoiman osaamistasoon.

Uusien työpaikkojen määrä on laskussa, mikä pahentaa ongelmaa entisestään. Helmikuussa avautui alueella vain 3 900 uutta työpaikkaa, mikä on 31 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan helmikuun aikana oli avoinna 7 400 työpaikkaa, mutta avointen työpaikkojen määrä on pudonnut merkittävästi. Kokonaisuudessaan uusien avautuvien työpaikkojen määrä oli 37 % pienempi kuin vuotta aiemmin.

Maahanmuuttajien työllistymiseen ja valmistavaan koulutukseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota. Heille on taattava riittävät valmiudet jatko-opiskeluun ja työelämään pääsemiseen. Tämä edistää paitsi yksilön mahdollisuuksia myös alueen taloudellista kehitystä.

Turun päättäjien on ryhdistäydyttävä työllisyyden hoidossa. Työttömien, nuorten, aikuisten ja maahanmuuttajien tarpeet on otettava vakavasti ja työllisyyspalveluiden toimintaa parannettava. Työllisyys ei ole vain tilastolukuja, vaan se on ihmisten elämää, tulevaisuudenuskoa ja hyvinvointia. Konkreettiset toimet ovat välttämättömiä, jotta alueen työttömyysaste saadaan laskuun ja työpaikkojen määrä kasvuun. Turun ja Varsinais-Suomen on aika näyttää, että se pystyy vastaamaan tähän haasteeseen ja luomaan kestävämpää tulevaisuutta.

Sami Peltola (sd.)

poliittinen asiantuntija

Turku